Miksi?

Taide ja kulttuuri koskettavat melkein jokaista ihmistä päättäjästä kadun tallaajaan. Kulttuuri ja taide ovat yhteiskunnan ja ihmisyyden sisintä. Taiteella on paitsi itseisarvo, myös mittaamaton hyötyarvo maailman muutoksissa.

  • Taide auttaa meitä lisäämään luovuuttamme, katsomaan totutun mallin ulkopuolelle ja keksimään ratkaisuja edessä oleviin haasteisiin.
  • Taide laajentaa maailmankuvaamme. Taide käyttää keinoja, jotka tavoittavat jollakin tavalla jokaisen.
  • Kulttuuri lisää sekä itseymmärrystämme että ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan.
  • Taide ehkäisee syrjäytymistä.

On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus elää taiteen ja kulttuurin äärellä niin tekijänä, kokijana kuin harrastajanakin. Tarvitsemme taiteelle ja kulttuurille suuremman roolin yhteiskunnassa. Siksi taiteen ja kulttuurin osuus on nostettava 1 %:iin valtion budjetin kokonaismenoista!

Ilmastonmuutos vaatii toimia

  • Kulttuuripalvelut tarjoavat vaihtoehdon materiaaliselle kuluttamiselle. Niistä saa samalla elämyksiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia.
  • Pelkkä tutkitun tiedon lisääminen ei ole saanut ihmisiä toimimaan. Taiteen avulla on mahdollista viestiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista erilaisin keinoin.
  • Kulttuuriperintökohteiden vaaliminen paitsi juurruttaa omaa identiteettiämme, myös auttaa usein suojelemaan luontoa kohteessaan ja sen lähialueilla.

Parempaa terveyttä ja hoitoa

  • Kulttuuriosallistumisella, taiteella ja taiteellisella toiminnalla on havaittu olevan yhteys hyvään koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja onnellisuuteen sekä vähäiseen ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen.
  • Kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan positiivisista vaikutuksista mielen hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä mielen sairauksista paranemiseen ja toipumiseen.
  • Taide- ja kulttuuriosallistuminen on yhdistetty pienentyneeseen varhaisen kuoleman riskiin, pidempään elinajan odotteeseen ja esim. dementialta suojaamiseen.
  • Taiteella voi olla positiivinen vaikutus hoitoympäristöihin, potilaiden ja hoitajien kanssakäymiseen ja potilaslähtöiseen hoitoon ja hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen.
  • Taide- ja kulttuuritoiminnan on havaittu voivan vähentää stressiä ja henkistä uupumusta sekä lisätä yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista pääomaa myös työpaikalla.

Panostuksia koulutukseen

  • Taiteen ja taiteellisten menetelmien käytön on todettu tukevan oppimista niin oppilaitoksissa kuin työyhteisöissä.
  • Taiteellinen toiminta tukee kykyä asioiden ja merkitysten yhdistelemiseen uusilla tavoilla, eli luovuuden kehittymistä.
  • Taiteen ja taiteellisen toiminnan on todettu tutkimuksissa parantavan eri ikäisten ihmisten kykyä havainnoida, oppia ja soveltaa hankittua tietoa.
  • Taiteen avulla voidaan konkretisoida opittavia asiasisältöjä, laajentaa ymmärrystä ja avartaa näkökulmia – myös kriittistä ajattelua.

Lisää sosiaalista hyvinvointia

  • Taide ja taiteellinen toiminta on liitetty lukuisiin positiivisiin sosiaalisiin vaikutuksiin, kuten syrjäytymisen ehkäisyyn ja yksinäisyyden lievittämiseen.
  • Taiteellisen toiminnan myötä on mahdollista kehittää sosiaalisia taitoja, tulla nähdyksi ja kuulluksi, vähentää eristyneisyyttä ja rakentaa verkostoja, joita voi monin tavoin hyödyntää jokapäiväisessä elämässä.
  • Taiteellisessa toiminnassa on mahdollista ilmaista itseään sekä luoda yhteys muihin tavalla, joka ei olisi mahdollista ainoastaan verbaalisen vuorovaikutuksen keinoin.
  • Taideharrastusten kautta on mahdollista oppia itsetuntemusta, itseilmaisua, tunnetaitoja, sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta.

Taide ja kulttuuri vauhdittavat taloutta

  • Taiteellinen ja kulttuurinen toiminta lisäävät alueellista vetovoimaa.
  • Taiteellinen ja kulttuurinen toiminta lisäävät kulttuurimatkailua.
  • Luovat alat ovat osa innovaatiojärjestelmää ja edesauttavat talouden kehitystä muillakin sektoreilla.
  • Taiteellisella ja kulttuurisella toiminnalla ennaltaehkäistään yhteiskunnallisten ongelmien hoitamisesta syntyviä kustannuksia.
  • Luovilla aloilla on Suomessa suuri kasvupotentiaali: esimerkiksi Ruotsissa niiden osuus bruttokansantuotteesta on kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Lähteet

Tämän sivun tiedot perustuvat tietokortteihin, jotka ovat osa Sitran fasilitoimaa kulttuurin yhteiskunnallisten vaikutusten keskustelunavausta. Tietokortit tarkempine lähdeviitteineen löytyvät allaolevien linkkien takaa: