Neuvottelutulos tulevan hallituksen hallitusohjelmasta julkistettiin tänään, ja siinä riittää perkaamista myös kulttuurin ja taiteen osalta. Aloitetaan kuitenkin tästä: ohjelmasta löytyy lause ”Pitkällä aikavälillä pyritään kasvattamaan kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin”. Ilman Kulttuuribudjetti prosenttiin -kampanjaa ja koko taiteen ja kulttuurin kentän selkeää yhteistä viestiä tätä kirjausta tuskin olisi tehty, ja siitä voimme olla tyytyväisiä. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat omalla panoksellaan olleet vaikuttamassa asiaan!
Entä sitten konkreettiset eurot? Pysyviä menolisäyksiä kulttuuriin ja taiteeseen on luvassa 15,5 miljoonaa euroa vuodessa, ja ne on tarkoitus käyttää mm. VOS-uudistukseen, taiteilija-apurahojen tasokorotukseen, taiteen perusopetuksen ja prosenttiperiaatteen edistämiseen sekä lastenkulttuurin avustuksiin. Tämän lisäksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden kertaluontoisiin tulevaisuusinvestointeihin on varattu vuosille 2020-2022 yhteensä 120 miljoonaa euroa. Niiden tarkemmasta jakautumisesta ei ole vielä tietoa, mutta hallitusohjelman perusteella rahaa on luvassa ainakin kirjastoille, audiovisuaalisen alan tuotantotukiin, Kansallisteatterin ja Kansallismuseon remontteihin sekä luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston perustamiseen. Arviomme mukaan tämä tarkoittaa, että 15 miljoonan pysyvien menolisäysten päälle olisi seuraavina 3 vuonna tulossa kertaluontoisesti vähintään toinen mokoma joka vuosi.
Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi olla mieltä? Jos katsoo pelkästään pysyvää lisärahoitusta kulttuurille ja taiteelle, olisi tavoittelemamme kulttuuribudjetin nostaminen prosenttiin tarkoittanut 110 miljoonan euron lisärahoitusta vuodessa. Siihen verrattuna nyt saatu 15,5 miljoonaa ei ole kovin paljoa, ja lisärahoituksen tarve säilyy jatkossakin kovana. Sinänsä summan jääminen tavoitteesta ei ole yllätys: hallitusneuvotteluihin kohdistui lukemattomilta eri tahoilta valtava paine menolisäyksistä, ja mediatietojen perusteella lopulliseen ohjelmaan päätyi vain kuudesosa kaikista eri neuvotteluryhmien esittämistä menolisäyksistä – siis juuri se sama osuus, jonka myös kulttuuri ja taide saivat tavoittelemastamme summasta. Hallitusneuvotteluihin osallistuneiden puolueiden ennen vaaleja antama varsin yksimielinen tuki tavoitteellemme antoi kuitenkin odottaa parempaa.
Toisaalta, kun katsoo muutakin kuin pysyvää lisärahoitusta, näyttää kokonaiskuva jo paljon valoisammalta. Kun laskee mukaan tulevaisuusinvestoinnit, ovat taide ja kulttuuri saamassa tulevalla hallituskaudella euromääräisesti parhaimmillaan kolmanneksen tavoitteestamme. Lisäksi hallitusohjelmassa on tämän summan ulkopuolella myös kirjaukset siitä, että arpajaislain ja osinkoverotuksen muutosten mahdolliset vaikutukset Veikkauksen ja säätiöiden kykyyn rahoittaa taidetta ja kulttuuria kompensoidaan, taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään ja – kuten sanottu – pitkällä aikavälillä kulttuurin ja taiteen osuus pyritään nostamaan prosenttiin valtion budjetista. Kaiken kaikkiaan taiteelle ja kulttuurille on siis luvassa 4 vuoden aikana yhteensä yli 100 miljoonaa euroa lisärahaa, niiden rahoitus on turvattu myös suunniteltujen lakimuutosten vaikutuksilta ja Suomen hallitus allekirjoittaa pitkällä tähtäimellä tavoitteemme kulttuuribudjetin nostamisesta prosenttiin. Tämä kuulostaa jo varsin hyvältä.
Lopulta oleellista onkin, miten jatkamme tästä eteenpäin. Kulttuurille ja taiteelle ei ehkä lähtökohtaisesti ole helppoa saada suuria rahoituslisäyksiä kerralla, vaan voitot tulevat hitaasti ja hivuttamalla. Taiteen ja kulttuurin kenttä kokoontui tänä keväänä ensimmäistä kertaa mies- ja naismuistiin laajasti yhden, yhteisen tavoitteen taakse ja sai sille päättäjiltä hyvin vastakaikua. Konkreettisesti tavoite ei vielä täyttynyt, mutta Kulttuuribudjetti prosenttiin -kampanja ja sen tavoitteen kirjaaminen hallitusohjelmaan loivat hyvän pohjan tulevaisuuden vaikuttamistyölle. Yli kolme neljäsosaa eduskunnasta on nyt tavalla tai toisella tunnustanut tavoitteemme oikeutetuksi, ja seuraavaksi tämä laaja hyväksyntä pitää vain saada konkretisoitua euroiksi. Tämä vaatii edelleen koko taiteen ja kulttuurin kentän panosta, yhteistä tavoitetta ja toimivaa yhteistyötä. Taistelu jatkuu seuraavissa vaaleissa!
Ville Sinnemäki & Rosa Meriläinen
Kulttuuribudjetti prosenttiin -kampanjan vetäjät